Lipödeematerapeuttina saan kuulla koskettavia tarinoita siitä, miten ihmiset usein saavat kokea jäävänsä tunteeseen, jossa heitä ei ole kuultu. Ikävä kyllä, tämä tuntuu tulevan vastaan niin usein, että se nostaa minussa suurta huolta. Tällaisia kokemuksia ei ole vain yhtä tai kahta vaan meitä ”kuulemattomia” on lukemattomia. Itsekkin niihin lukeudun. Muistan erittäin hyvin, kun etsin apua oman kehoni haasteisiin ja jäin usein sellaiseen tunteeseen, että olen yksin-niin yksin, että toista tällaista kehoa ei varmasti ole olemassakaan, kun ei yksikään lääkärikään ole tällaista tapausta tavannut.

Kuitenkin voimme sen todistaa, että me emme olekaan yksin, meitä lipödeemaa sairastavia on paljon, valtava joukko, joten emme todellakaan ole yksin.

Pääsin tapaamaan ihanaa, valtavan voiman omaavaa naista, jonka tarinan kuultuani heräsin uudestaan tähän samaan tunteeseen, jonka itsekkin olin kokenut. Olin ollut kuin ”näkymätön Ninni”, se muumien hahmo, joka ei tullut kuulluksi vaan katosi hiljalleen näkyvistä eikä ääntäkään enää kuulunut. Tämä herätti minut siihen muistoon, siihen tunteeseen, joka on yksi niistä hetkistä, jolloin olen vannonut: ”Yhdenkään ihmisen ei tarvitse kulkea tätä matkaa yksin, jos se on minusta kiinni.” Ja siitä syntyi LipeLife, yritys, jonka missio on selkeä, kulkea tätä matkaa yhdessä teidän kanssanne. Tämä missio on minulle lipödeeman asiantuntijana sekä voima antava, sekä eteenpäin vievä. Vaikka olen aina ollut erittäin kiinnostunut ihmiskehosta, sen toiminnasta biologisella tasolla, on kulkeminen teidän mukananne matkallanne sellainen voimavara, joka antaa jokaiselle päivälle uutta intoa viedä lipödeeman tietoisuutta, tunnettavuutta sekä tutkimista eteenpäin vahvoin askelin.

Onnekseni saan tehdä tätä työtä teidän kanssanne!

Lipödeeman hoito ei ole pelkästään rasvakudoksen hoitamista tai lipödeeman tieteellistä tuntemusta, se on myös kokonaisvaltaista eheyttämistä, kuuntelemista, tukemista. Se on enemmän kuin kompressio ja käsittelyt, ravitsemus tai liikunta- se on lempeyttä, yhteistä voimaa, se on meidän elämämme, jonka matkaa kuljemme yhdessä.

Tämä ihana, voimakas taistelija, joka on sinnikkäästi etsinyt keholleen selitystä saapui minua tapaamaan ja lupasi, että saan hänen tarinaansa julkaista. Tässä se nyt tulee, uskon vahvasti, että samaistua voi meistä hyvin moni näihin sanoihin, tunteisiin sekä kokemuksiin.

”Minusta on tuntunut jo vuosia, että kehollani on joku oma tahto. Sitä en ymmärrä minä, mutta eivät lääkäritkään. Kehon malliltani olen aina ollut emäntä, kunnon pohkeet ja lanteikas – pohojalainen, näin on sanottu. Mutta kun 40 tuli mittariin ja keho alkaa huutaa vähän kaikesta ja ihmeellisesti, sitä alkaa pohtia missä vika on. Onko se hormonit, onko se korvien välissä vai voisiko olla jotain muuta. 

Lääkärissä on yli 10 vuotta ehdotettu aina ravintoterapeuttia. Että jos silti kokeilisit ja taas uusi dieetti tai ruokavalio. On ollut paastoa, vähennetty kaloreita, nostettu kaloreita, ibs eliminaatiodiettiä, ketoa yms. Aina tuntuu löytyvän joku uusi kokeiltavaksi. Nämä eivät kuitenkaan pure kuin hetken alkuun ja sitten paluu on lähtötilannetta huonompaan. On lääkärin toimesta ehdotettu anonyymejä ylensyöjiä, koska sieltä saisin avun kun syön suklaapatukan viikossa ja selkeästi syömishäiriöinen sen vuoksi. On kokeiltu lääkityksiä ja niistä on pienoinen apu saatu – ainakin hetkeksi. Mutta mikään ei tunnu oikeasti toimivan vaan keho turpoilee ja kipuilee. Vaihdevuodetkaan ei kuulemma voi olla alkamassa, olenhan vasta 44 ja kierto on 24-47 vrk, mutta kuulemma liian nuori. Hormonilääkkeet pahentaa tilannetta ja ibs kiukuttelee ihmeellisesti.

Kun toinen pohkeeni turposi yli 4cm toista paksummaksi, sen verisuonet ultrattiin – jälleen ei syytä. seurataan tilannetta ja jos vaikka kokeilisin laihduttaa. 

Aina vaihtoehtona oli ruuhkavuodet – odota että ne on ohi, liian stressi – vähennä sitä, ruokavalio – ota dieetti, nukut heikosti – no nuku paremmin. Ja kaikesta mitä teit keho huutaa vaan enempi, mustelmia, turvotusta etenkin jaloissa, oma muoto alkaa kadota ja keho on herkillä. Uskohan siinä jo loppuu, kun vuosia tämän kanssa taistellut ja lääkärit eivät ymmärrä.

Pääsin sitten käymään Elinalla. Keskustelua ja vilkaisu jalkoihini – olen selkeä tapaus. Kuin kivi olisi tipahtanut harteilta. Asioille löytyy termi, tietoa, apuja. Moni aiempi askel jota on otettu, on suuntana ollut hyvä. Kokonaisuus on kuitenkin puuttunut ja se kaiken linkittävä asia. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa vaan avasi avulle reitin. Kotiin kompressihousujen XL kera (kohta saa jo tilata koon L, kun nämä jäävät isoksi 🙂 ) ja taskussa hyppysellinen toivoa. Kiitos.”